Kysy Kätilöltä

Merhaba / Tervetuloa monikulttuurinen hoitotyö Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä toteutettiin vuonna 2016 hanke, jonka tarkoituksena oli kehittää pakolaisten ja maahanmuuttajien hoitoa sairaanhoitopiirissä. Hanke oli hyvin ajankohtainen, sillä yhä useampi Suomen väestöstä on vieraskielinen ja erilaisesta kulttuuritaustasta tuleva. Viimeaikaisten maailman tapahtumien johdosta Suomeen virtaa turvapaikanhakijoita, joista ainakin osa jäänee maahamme ja integroituu yhteiskuntaan myös terveyspalveluiden käyttäjiksi.

Maahanmuuttajien ja pakolaisten lisääntyminen tuo haasteita terveydenhuoltoon. Maahanmuuttajien kulttuurilliset tekijät ja asenteet terveydenhuollon henkilöstöä kohtaan voivat aiheuttaa ongelmia ja väärinymmärryksiä hoitotilanteissa. Naisten asemaan, kunniakysymyksiin sekä lääkitykseen ja hoitotoimenpiteisiin liittyvät ennakkoluulot voivat vaikeuttaa hoitosuhteen muodostamista sekä asianmukaisen hoidon etenemistä.

Maahanmuuttajia ja pakolaisia hoidettaessa henkilöstön on hyvä tuntea erilaisia kulttuureja. Kielimuuri tekee hoitotilanteista erityisen haastavia. Haasteita lisää vielä se, että asiakkaat tulevat usein hyvin vaikeista olosuhteista ja heillä voi olla monenlaisia traumoja.

Hankkeessa oli viisi osatavoitetta, joita työstettiin ja jotka etenivät samanaikaisesti kohti tavoitettaan. Ensimmäinen osahanke oli arvioida, onko maahanmuuttajien neuvontapalvelulle tarvetta.
Tavoitetta kohti edettiin niin, että projektityöntekijä teki yhteistyötä Pirkanmaan alueen maahanmuuttajajärjestöjen kanssa ja tapasi noin 150 maahanmuuttajaa eri tilaisuuksissa. Tilaisuuksien tarkoituksena oli jakaa tietoa terveydenhuoltojärjestelmästämme. Maahanmuuttajat ovat usein eksyksissä järjestelmässämme ja kaipaavat perustietoa sairaalan ja terveydenhuollon toiminnasta, ammateista ja mm. käsihygieniasta. Tieto auttaa vähentämään ristiriitoja. Eri kulttuurista tulevalle voi aiheuttaa hämmennystä esimerkiksi se, että Suomessa potilaan päivittäisestä hoidosta vastaavat omaisten sijasta hoitajat ja että vuodeosastoilla ei välttämättä suhtauduta myönteisesti ympäri vuorokauden vieraileviin läheisiin. Myös päivystyshoidon hahmottaminen tuottaa usein vaikeuksia. Sen takia Acutaan hakeutuu potilaita, joiden oikeampi paikka olisi terveyskeskuksessa.
Toinen osahanke oli katsoa kutsut, ohjaus- ja neuvontamateriaali läpi maahanmuuttajien näkökulmasta. Sairaalan materiaali käytiin läpi, ja lopputulos oli, että maahanmuuttajanäkökulmaa ei oltu huomioitu riittävästi eikä vieraskielistä materiaalia juurikaan ollut. Hanke teki vuoden mittaan yhteistyötä PSHP:n ja TAMK:n yhteistyöhankkeen eli VIVA- hankkeen kanssa ja yhteistyön tuloksena vieraskielistä videomateriaalia on tulossa internettiin. Ohjausmateriaalia päätettiin kääntää myös selkokielelle, joten PSHP:n internet- ja intrasivuille on tulossa selkokielistä materiaalia. Selkokieli valittiin siksi, että se samalla tukee maahanmuuttajan kotoutumista Suomeen.

Intrasta ja extranetistä löytyy nyt myös kuvakortteja, eli tulostettavia kuvia yksiköiden käyttöön potilasohjaustilanteisiin jne.

Lisäksi TAYSin omat arabian – ja darin kieltä taitavat sairaanhoitajat käänsivät näille osaamilleen kielille muutaman yksikön toivomia lauseita, joita voi käyttää muillakin osastoilla tarpeen mukaan.

Kolmantena osatavoitteena oli henkilöstön osaamisen kehittäminen maahanmuuttajien kohtaamiseen sekä hoidon erityispiirteisiin. Henkilöstön osaamisen kartoittamiseksi tehtiin kysely keväällä 2016. Vastaajia oli yhteensä 398. Selkeästi kävi ilmi, että monikulttuurisesta hoitotyöstä tarvitaan koulutusta ja lisää tietoa. Kyselyn vastauksissa kuvattiin tyypillisiä ongelmallisia tilanteita, esimerkkinä mm. se, että kun meillä Suomessa hoitopäätöksistä keskustellaan ja neuvotellaan potilaan/omaisten kanssa, niin joissain muissa maissa lääkäreiltä tulee vain ohjeet ja suomalaista tapaa saatetaan pitää ammattitaidottomuutena. Lisäksi vastaajat kertoivat, että joidenkin kulttuurien edustajien on hankala uskoa, että sairaanhoitajalla on pätevyyttä antaa ohjeita eli omassa kulttuurissa vain lääkäri tietää. Kyselyyn vastaajat kertoivat myös, että aikoihin sitoutuminen on suurin käytännön ongelma. Ongelmana koettiin myös erilaiset uskomukset, jotka haittaavat lääkehoitoihin sitoutumista. Aina ei annettuja ohjeita noudateta niin tarkasti kuin suomalainen on tottunut. Ongelmia aiheutuu myös läheisten keskinäisestä kommunikoinnista ja mahdollisesta hierarkiasta. Myös erityisesti Lähi-idästä kotoisin olevilla ihmisillä saattaa olla dramaattinen suhtautuminen kipuun.
Vastaajat kertoivat myös haasteista, joita seuraa kun asiakkaan omassa kielessä ei ole edes olemassa sanoja niille sairauksille joista puhumme tai kun terveyteen liittyvistä perusasioista tai ihmisen anatomiasta ei ole mitään käsitystä. Sairauskäsitys saattaa myös olla erilainen ja tällöin esimerkiksi lääkitykseen on vaikea sitoutua, jos ei ole oireita. Myös suhtautuminen synnytykseen vaihtelee eri kulttuureissa – meillä synnytys ei ole sairauden vaan terveyden merkki – muiden kulttuurien äidit saattavat ihmetellä myös omatoimisuuteen kannustamista, sillä ”synnyttäjähän tarvitsee lepoa”.
Vastaajat kertoivat myös, että mielenterveysongelmat ja psykiatria ovat useassa kulttuurissa tabu tai jopa täysin tuntematon käsite, lisäksi on uskomuksia ja häpeän kokemuksia, jotka liittyvät esimerkiksi kehitysvammaisuuteen tai epilepsiaan. Psyykkisistä asioista puhuminen ei ole tuttua esim. muslimikulttuurista tuleville ihmisille. Asiakas puhuu mieluummin säryistä ja kivuista kehossa. Perheestä ei kerrota kuin hyviä asioita, ei ole edes sanoja olemassa.
Kyselyn tulosten pohjalta ja henkilöstön toiveiden mukaisesti järjestettiin monikulttuurisuusteemaiset koulutukset syksyllä 2016. Lisäksi projektityöntekijä kävi osastotunneilla ja opiskelijoiden olohuoneessa kertomassa hankkeesta.

Hankkeen myötä PSHP:n intraan perustettiin Monikulttuurisuus-sivusto. Tämä näkyy myös ekstranetin puolella. Sivustolla on jo nyt paljon tietoa ja materiaalia monikulttuurisuudesta ja mm. sanastoja.

Neljäntenä osatavoitteena oli arvioida sairaanhoitopiirin nykyistä tulkkipalvelua.
Projektin yhteydessä päivitettiin kieliavustajien lista ja tulkin käytön ja tilaamisen ohjeet. Kieliavustajat ovat sairaanhoitopiirin työntekijöitä, jotka hallitsevat jonkin vieraan kielen ja ovat lupautuneet avustamaan työajallaan hoitotilanteiden tulkkaamisessa.

Viidentenä osatavoitteena oli kehittää nk. ”sisäisen konsultaation malli” eli sairaanhoitopiirin palveluksessa olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kartoittaminen ja heidän osaamisen hyödyntäminen erilaisissa hoitamisen tilanteissa. Projektin yhteydessä luotiin verkosto, jonka jäseniä ovat TAYSissa töissä olevat maahanmuuttajahoitajat. He ovat hyvä tuki toisilleen ja verkostoa voi hyödyntää mm. uuden maahanmuuttajahoitajan perehdytyksessä.

Kaiken kaikkiaan projekti eteni hyvin, mutta kehittämistä on jatkossakin valtavasti. Projektin myötä syntyi myös paljon uusia ideoita, joita olisi hienoa päästä tulevaisuudessa toteuttamaan.

Monikulttuurisuus ja kulttuurien moninaisuus on arkipäivää sairaalassamme. Toimintamme perustuu eettisiin periaatteisiin, joita ovat hyvä hoito, ihmisen kunnioittaminen, osaamisen arvostaminen ja yhteiskuntavastuullisuus. Hankkeessa kehitettiin työkaluja arjen hoitotilanteisiin sekä kartutettiin henkilöstön osaamista, jotta eettiset periaatteet toteutuisivat kaikkien potilaidemme kohdalla mahdollisimman hyvin.

Eija Korhonen, yh, TtM
Projektipäällikkö 2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *