Suomen Monikkoperheet ry lanseerasi vuonna 2010 valtakunnallisen Kaksosten päivän, jota vietetään Suomessa aina helmikuun toinen päivä, 2.2. Kaksosten päivänä halutaan nostaa esiin ajankohtaisia teemoja monikkoperheiden elämään ja monikkouteen liittyen. Vaikka 2.2. päivän nimi on Kaksosten päivä, on se kuitenkin samalla kaikkien monikkoperheiden oma juhlapäivä!

Kaksosten syntymä tuo mukanaan tuplasti onnea ja tuplasti rakkautta. Ei kuitenkaan pidä vähätellä sitä tosiasiaa, että kaksoset tuovat tullessaan myös tuplasti haastetta ja vähintään tuplasti työtä.

Riittääkö rakkautta kahdelle vauvalle? Riittääkö aikaa kahdelle? Ei ole tavatonta, että kaksosäiti syyllistyy siitä, että kaksosvauvat joutuvat odottamaan vuoroaan ja tuntuu, että aika ja kädet eivät vain riitä. Väsymys voi korostaa äitien huolta ja syyllisyyttä. Entäpä isät? Isän rooli ja tuki korostuvat monikkovauvojen kohdalla, mutta isät harvoin syyllistyvät äitien lailla.

Varhainen vuorovaikutus on vanhemman ja lapsen yhdessäoloa ja arkisia tilanteita. Kaksosten kohdalla on tärkeää, että molemmat vauvat saavat omaakin aikaa kummankin vanhemman kanssa ja vanhemmat tutustuvat lapsiinsa yksilöinä.

Kaksosten imetys

Tavallisesti äidin keho pystyy muodostamaan riittävästi maitoa kahdelle vauvalle. Täysiaikaisten ja hyvävointisten kaksosten ravinnoksi riittääkin yleensä oman äidin maito. Kaksosten imetyksessä pätee sama kysynnän ja tarjonnan laki, kuin yhdenkin vauvan kanssa. Mitä enemmän maitoa poistuu rinnoista, sitä enemmän sitä sinne myös muodostuu.

Kaksosten imetykseen liittyy toki tavallista enemmän haasteita. Jos äiti on motivoitunut imettämään, on haasteet onneksi usein voitettavissa. Alussa äiti joutuu opettelemaan kahden, rinnalla ehkä hyvinkin erilaisen vauvan imetystä. Hyvien imetysasentojen löytyminen ja kahden vauvan samanaikainen imetys voi erityisesti alussa tuntua hankalalta. Moni äiti imettääkin alussa vauvoja eri aikaan. Näin äiti saa myös tutustua vauvoihinsa yksilöinä ja imemisen harjoittelu on usein helpompaa, kun äidillä on rinnalla yksi vauva kerrallaan. Joskus vauvojen rytmi on hyvinkin samanlainen ja alusta asti he viihtyvät rinnalla yhtä aikaa. Vauvat voivat olla rinnalla tiheästi ja imetysten lisäksi äiti saattaa vielä lypsää rintojaan. Ei siis ole ihme, jos ajan riittäminen ja riittävän levon saaminen tuntuvat äidistä joskus ongelmalliselta.

On tärkeää, että myös kaksosten äiti saa laadukasta imetysohjausta. Myös puolison ja perheen tuki kaksosia imettävälle äidille on korvaamatonta. On tärkeää, että äiti saa apua kotitöissä ja muiden lasten hoidossa. Äitejä kannattaa rohkaista avun pyytämiseen ja muistuttaa oman levon, ravitsemuksen ja jaksamisen tärkeydestä.

Kaksosraskauteen ja – synnytykseen liittyy usein riskejä ja komplikaatioita, jotka jo sinällään vaikuttavat imetyksen onnistumiseen. Sektiosynnytys, ennenaikaisuus ja vauvojen pienipainoisuus ovat tyypillisiä kaksosten haasteita. Alussa äiti ja vauvat voivat joutua olemaan erossa toisistaan, mikä lisää haasteellisuutta. Tällöin maidoneritys ja kaksosten ruokkiminen äidinmaidolla käynnistetään rintoja lypsämällä. Pienipainoistenkaan kaksosten imetys ei ole mahdotonta, mutta vaatii kyllä paljon työtä onnistuakseen.

Imetyksen ja rintamaidon lisäksi kaksosvauvat saattavat tarvita lisämaitoa. Joskus riittää alussa annetut pienet lisämaitotipat, joskus lisämaitoa menee kasvun tukena pidempäänkin. On myös melko tavallista, että perheen jaksamisesta ja käytännön syistä johtuen perhe itse valitsee osittaisen imetyksen ja joskus kokonaan pulloruokinnan. Jos täysimetys ei onnistu, on tärkeää muistuttaa äitiä vauvan saamien omien pientenkin maitomäärien tärkeydestä ja siitä, että äiti on tehnyt tärkeän teon tarjotessaan vauvoille omaa maitoaan. Tärkeintä on, että jokainen perhe löytää juuri heille sopivan tavan ruokkia kaksosvauvansa. Perheen tulee saada tukea ja ymmärrystä vallinnassaan.

 

Tays:ssa on järjestetty monikkoperheille suunnattua synnytysvalmennusta vuodesta 2006. Valmennus on noin kaksi tuntia kestävä ja siellä käsitellään kaksosraskauteen liittyviä erityispiirteitä. Lisäksi perheillä on mahdollisuus kysyä mieltä askarruttavista asioista ja käydä lyhyellä tutustumiskäynnillä vastasyntyneiden tarkkailuosastolla. Ilmoittautuminen tapahtuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin www -sivujen kautta. Perheet kutsutaan valmennukseen, kun sopiva ryhmä on koossa. Valmennuksia pidetään sairaalan palvelutalon luentosalissa noin kerran kuukaudessa ja vetäjinä toimivat kätilöt Marjaana Kuusisto ja Susanna Karisola synnytyssalista.

Tays:ssa on vuosittain noin 85 -95 kaksossynnytystä. Kaksosraskauden kesto on keskimäärin 36-38  raskausviikkoa  ja synnytystapa on alatiesynnytys puolessa ja keisarileikkaus puolessa kaksossynnytyksistä.

Vuosina 2011-2016 TAYS:ssa syntyneet kaksoset ja raskauden kesto seuraavassa taulukossa:

 

	2011	2012	2013	2014	2015	2016
22-23+6	–	1	–	–	–	2
24-27+6	8	2	–	1	4	–
28-30+6	4	9	5	5	4	5
31-33+6	7	5	12	7	18	12
34-36+6	29	32	26	22	27	21
37-39	39	47	39	35	32	37
39+1-	9	7	3	2	1	–
yht	96	103	85	86	86	77

 

 

kirjoittajina kätilöt Jenni Rainio, Marjaana Kuusisto ja Susanna Karisola sekä asiantuntijahoitaja Tuula Malm

http://www.suomenmonikkoperheet.fi/toiminta/kaksosten-paiva/https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/lait_ja_oppaat/neuvola/oppaat_ja_esitteet_perheille/meille_tulee_vauva_opashttp://www.suomenmonikkoperheet.fi/monikkotietoa/imetys/http://www.pshp.fi/fi-FI/Raskaus_ja_synnytys

Hedberg Nyqvist, Kerstin 2002: Breastfeeding in Preterm Twins: Development of Feeding Behavior and Milk Intake During Hospital Stay and Related Caregiving Practises. journal of Pediatric Nursing 17 (4). 246-256