Ei ehkä yksin, mutta imettäminen on yksi maailman ympäristöystävällisimmistä ja helpoimmista asioista toteuttaa kestävää kehitystä ja parantaa maailmaa. Kestävän kehityksen tavoite on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

Maailman johtajat päättivät uusista kestävän kehityksen tavoitteista huippukokouksessaan New Yorkissa viime vuonna.  Nämä tavoitteet eivät keskity pelkästään köyhien maiden parantamiseen, vaan ne ovat yleismaailmallisia ja koskettavat meitä kaikkia. Kestävän kehityksen tavoite on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.  Tavoitteet muodostuvat 17 tavoitteesta. Niillä tähdätään köyhyyden lopettamiseen, maapallon suojelemiseen ja hyvinvoinnin takaamiseen. Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Vuosittain vietetään kansainvälistä imetysviikkoa elokuussa ja Pohjoismaiden imetysviikkoa lokakuussa viikolla 42. Maailman imetysviikkoa organisoi WABA (World Alliance for Breastfeeding Action).

Vuoden 2016 imetysviikon teemana on lisätä tietoisuutta imetyksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden välisistä yhteyksistä. Tavoitteena on, että imetys liitetään vankasti yhdeksi kestävän kehityksen osa-alueeksi.  Sen tulisi saada meidät ajattelemaan imetyksen arvoa hyvinvointiimme elämän alusta alkaen, ja miten kunnioitamme toisiamme ja huolehdimme maailmasta jonka jaamme.

Imetys on sekä äidin että lapsen oikeus ja yhteisöiden tulisi varmistaa parhaat mahdolliset edellytykset naisten käyttää näitä oikeuksia.

17 kestävän kehityksen tavoitetta ja imetyksen vaikutusta

1. Imetys on luonnollinen ja edullinen tapa ruokkia vauvat ja pikkulapset. Se on kaikille edullinen, eikä kuormita kotitalouksia.
2. Täysimetys 4-6 kuukauden ikään ja imetyksen jatkaminen muun ravinnon ohella tarjoaa korkealaatuisia ravintoaineita ja riittävän energian. Se voi auttaa estämään nälkää, aliravitsemusta ja lihavuutta. Äidinmaito on myös turvallinen elintarvike imeväisille.
3. Imetyksellä on merkittävästi parantava vaikutus imeväisten ja lasten terveyteen, kehitykseen ja selviytymiseen. Se auttaa parantamaan myös äitien terveyttä ja hyvinvointia, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
4. Imetys ja riittävä täydentävä ravinto ovat perustekijöitä valmiudelle oppia. Imetys ja laadukas täydentävä ravinto edistävät merkittävästi lapsen psyykkistä ja kognitiivista kehitystä ja siten edistää oppimista.
5. Jokaisella lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen alkuun elämässä. Imetys antaa hyvää niin tytöille kuin pojille.
6. Imetys tyydyttää imeväisikäisen nesteen tarpeen, jopa kuumalla säällä. Korvikeruokinta vaatii puhdasta vettä, hyvän hygienian ja puhtaanapidon.
7. Imetys kuluttaa vähemmän energiaa verrattuna äidinmaidonkorvikkeen teolliseen tuotantoon. Se vähentää veden kulutusta, takkapuita ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
8. Työnantajan tukemat imettävät äidit ovat tuottavampia ja lojaaleja. Työpaikoilla tulisi olla äitiyttä suojeleva ja imetystä arvostava ilmapiiri.
9. Innovaatioiden edistäminen ja kehittäminen tukee yhteiskunnan kestävää kehitystä ja elintasoa. Imetys voi jatkua äidin työssäkäynnin aikana. Imetetyt lapset sairastavat vähemmän ja tämä vähentää vanhempien työstä poissaoloja.
10. Imetyskäytännöt eroavat eri alueilla. Imetystä tulee suojella, tukea ja edistää kaikkialla. Erityisesti se on tärkeää heikompien ja haavoittuvimpien joukossa.
11. Äiti ja vauva tarvitsevat rauhaa ja turvallisuutta suurten kaupunkien vilinöissä. Myös kriisit ja katastrofit rasittavat erityisesti naisia ja lapsia. Raskaana olevat ja imettävät naiset tarvitsevat erityisesti tukea.
12. Imetys tarjoaa terveellisen, kannattavan, saastuttamattoman, resursseja säästävän, intensiivisen, kestävän ja luonnollisen ravitsemuksen.
13. Imetys takaa pikkulapsen terveyden ja ravitsemuksen mahdollisten ilmastokatastrofien aikana.
14. Imetys aiheuttaa vähemmän jätettä verrattuna äidinmaidonkorvikkeeseen.  Äidinmaidonkorvikkeen teollinen tuotanto ja jakelu saavat aikaan lyijyjätettä, joka saastuttaa vesistöjä ja vaikeuttaa merien vedenalaista elämää.
15. Imetys on ekologisempaa verrattuna äidinmaidonkorvikkeeseen. Äidinmaidonkorvikkeen tuotanto kuluttaa luonnonvaroja ja lisää hiilidioksidipäästöjä ja vaikuttaa ilmastonmuutokseen.
16. Imettäminen mainitaan monissa ihmisoikeuksia edistävissä yleissopimuksissa. Lainsäädäntöjä ja toimintasuunnitelmia tarvitaan suojelemaan ja tukemaan äitejä ja lapsia, jotta heidän oikeutensa toteutuu.
17. Maailman laajuinen strategia imeväisten ja pientenlasten ruokinnasta edistää monella tapaa imetystä edistäviä ohjelmia. Vauvamyönteisyysohjelma edistää imetystä.

     

Imetysviikolla 2016

Asiantuntijahoitaja Tuula Malm